Ei tästä tule helv... vai tuleeko sittenkin?

Savuttoman elämäni ensiaskeleet eivät todellakaan ole olleet helpot. Eilen aamupäivästä tuntui siltä, että seinät alkavat kaatua päälle. Elämä ilman sitä vapauttavaa aamusavuketta kahvin kera nautittuna, ei yksinkertaisesti tunnu toimivan. Sähkötupakan toimituksessakin vierähtänee vielä muutama päivä. Kiitos suomen lain, on täällä sähkötupakassa käytettävät nikotiininesteet pannassa. Ne täytyi sitten tilata ulkomailta, josko saapuisivat ennen ensiviikonloppua. Sitä ennen paikallisen R-kioskin myyjättärestä tulee vaimoakin läheisempi hahmo, tapaammehan hänen kanssaan (myyjä) lähes päivittäin. Näytän varmaan aivan kamelilta sulloessani suuni täyteeni nikotiinipurkkaa. Muutaman kerran olen jo miettinyt, että olenko aivan hullu lopettaessani tupakoinnin? Entä jos vain savuttelisin kunnes kuolema korjaa? Jotenkin katsoessani noiden kahden lapsen leikkejä saan aina uutta voimaa taistellessani tupakkaa vastaan. Jos minulla olisi kaikki valta käytettävissäni, ei tupakkaa olisi koskaan edes keksitty.

Julkisuudessa muutamia vuosia takaperin velloneesta "tupakkataukokeskustelusta (IL 13.1.2012)" mieleeni tulivat omat tupakkataukoilut. Niissä saattoi helposti ja huomaamattomasti vierähtää jopa puoli tuntia. Käytännössä olin siis palkallisella tupakkatauolla, omin lupineni kylläkin. Voi veljet sitä rahamäärää, mikä meille taukoilijoille on vuosittain maksettu, pelkästä tupakoinnista. Eräs tuttavani kertoi hänen työpaikkansa johtajan huomauttaneen muutamille työntekijöille kahvitaukojen "venymisistä". Tähän huomautuksen saaneet työntekijät olivat vain huolettomasti tuhahtaneet "Kai meilläkin on oikeus taukoon?". Yrityksen ollessa pieni, vain noin kymmenen työntekijän kokoinen, ymmärrän johtajaa hyvin. Yrityksen (ainakin yleensä...) suurimpana tavoitteena kun tahtoo olla tuloksen tekeminen, eivät "tupakkataukoilijat" tuottavuutta ainakaan lisää. Tilanne on vaikea, tuommoisen vuoksi kun on paha lähteä vielä ketään irtisanomaankaan. Kuinkas sattuikaan, nämä ko. taukoilijat ovat yrityksen v*ttumaisimpia työntekijöitä, näin yleisasenteiltaan. Toisin sanoen, he tietävät tasan tarkkaan oikeutensa. Se jos mikä on varmaa, että heidän kanssa irtisanomisten kohdalla mennään vaikka korkeimpaan oikeuteen saakka. Ei siis maksa vaivaa. Puhumattakaan niistä kilteistä taukoilijoista, jotka sen kymmenminuuttisen jälkeen hipsivät takaisin omille työpisteilleen ja jatkavat työskentelyä.

Se siitä tarinoinnista taasen. Ilma on kuin morsian ja forecan mukaan jatkuu myös sellaisena (http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin13). Sähkötupakan ja tarvikkeiden saapuessa kirjoittelen hieman pidempää arvostelua. Mainittuani sähkötupakan eräälle tutulle ylä-asteen opettajalle kertoi hän siitä muodostuneen jo ongelman, nuuskan sekä "normaalitupakoinnin" lisäksi. Sähkötupakan hankinta kun on tehty todella helpoksi, tavarat tulevat parhaimmillaan kotiovelle ilman minkäänlaista iän tarkistamista missään vaiheessa. Yläasteella markkinarako on huomattu ja hyvin nopeasti alunperin n. 4 euroa maksanut 10ml:n pullo sähkötupakan nestettä saa hinnakseen 14 euroa. Ei hyvä sanon minä, ei hyvä. "Kovan kundin" maineella on hintansa. Kyllähän sitä itsekin aikanaan oli niin kovaa kaveria, kun ajeli tossumopolla (tarkennetaan vielä että suzuki pv: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suzuki_PV) pitkin kyliä ilman kypärää, tupakka huulessa. Oli ne asenteetkin tupakointia kohtaan aivan erilaisia.

Lopettamisen (ja tunnon...) tuskia

Tarinani tupakoinnin lopettamisen suhteen lienee lähes täysin identtinen muiden lopettajien kanssa. Lopettamista olen harkinnut varmaankin heti ensimmäisen teinipoikana vedetyn askin jälkeen. Tähän asti kaikki lopettamiset ovat jääneet vain yrittämisen tasolle. Onnistumisia siis tasan tarkalleen nolla. Kaikkea on kokeiltu, aina nuuskasta champixiin ja kirjoihin. Aina "lopetuskaudella" on eteen kuitenkin tullut tilanne, josta pääsi yli vain polttamalla yhden sellaisen pötkylän, jota myös tupakaksi, savukkeeksi, körssiksi, sätkäksi tai ströböksi leikkisästi kutsutaan. Samanlaista tupakkatakkia, kuin Hugh Hefnerillä on, en koskaan päässyt omistamaan.

Vuoden 2012 loppupuolella tein vihdoinkin päätöksen tupakoinnin lopettamisesta, lopullisesti. Päätökseeni tupakoinnin (lopullisesta) lopettamisesta olivat varmasti tyytyväisiä itseni lisäksi myös työterveyslääkärini ja työnantajani. Puhumattakaan vaimosta tai lapsista, joiden mielestä "iskä haisee ulkona käynnin jälkeen aina palaneelle". Vuoden 2013 tammikuussa heitin työpaikallani ilmoille idean "Tupakoinnin lopettajien tukiryhmästä" johon jokainen tupakointia lopettava voisi halutessaan liittyä. Ryhmä olisi ikäänkuin tupakoinnin lopettavien "AA-kerho" jossa voisimme tukea toisiamme ja mikä tärkeintä - päästä vihdoinkin irti tuosta inhoittavasta paheesta, tupakoinnista.

Aikaisempien lopetusyritysten perusteella voin todeta, ettei tupakointia lopeteta "tuosta vaan". Tupakointia 15-kesäisestä pojanklopista lähtien harrastaneena on siihen syntynyt todella vahva riippuvuus. Päivässä poltettujen savukkeiden määrä on vain vuosien mittaan lisääntynyt - aski päivässä oli melkolailla minimi. Pahimpina päivinä paloi helposti kaksi, ellei jopa kolme askia. Tupakointiin savuna ilmaan hävinnyttä rahamäärää en kohdallani uskalla edes arvioida. Matikkapääni on ollut aina huono, mutta nopeastikin mietittynä vuositasolla kului karkeasti kahden viikon etelän loman verran. Lupasinkin vaimolleni sekä lapsille että lähdemme joululomalla ulkomaille. Tämä toimii tavallaan myös hyvänä porkkanana omalle lopettamiselle.

Kuten totesin aikaisemmin, ei tupakoinnin lopettaminen monien vuosien jälkeen onnistu aivan heittämällä. Aluksi tulen käyttämään nicoretteä. Nuuskaakin olen joskus kokeillut, mutten oikein syystä tai toisesta pitänyt siitä.. Turvonneen näköinen ylähuuli aiheutti myös paljon erilaisia kysymyksiä. Tämä paljon eri medioissa näkyvyyttä saanut sähkötupakka on minulle mysteeri, mutta sen käyttöönottaminen vaikuttaisi kätevältä.Myös monet erimakuiset siihen saatavat nesteet vakuuttivat. Mutta mikä tärkeintä, se muistuttaa toiminnaltaan lähdes identtisesti manuaaliveljeään - tupakkaa. Yksi esiaste, nikotiini inhalaattori vastaa jo jollain tapaa tupakkaa, mutta sähkötupakka vastaa vielä enemmän! Kiitos erilaisten verojen, on niiden avulla saatu pystytettyä myös erilaisia apukeinoja lopettamiselle. Stumppi.fi (http://www.stumppi.fi/portal/etusivu) tarjoaa tarvittaessa auttavaa puhelinapua. Hienoa.

Tämän blogin tarkoituksena on toimia henkilökohtaisena päiväkirjanani matkalla kohti savutonta elämää. Tulevaisuudessa tulen kirjoittelemaan kuulumisiani "projektini" suhteen säännöllisen epäsäännöllisesti, tarvittaessa vaikka joka päivä. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, peruskoulussa sekä lukiossa sain aina kiitettäviä, opettajien kehujen saattelemana. Tänne pystyn tarvittaessa avautumaan hieman vertaisryhmäämme vapaammin.